Kyllä nyt täytyy tempaista jonkinlainen yhteenveto tästä päivästä, ja jättää loput unimatin ristiksi...
Piippaahan ei päässyt, ko vettä suhjuu taivahalta taas että ikkunapellit kolajaa. Eikä pääse loppuviikollakaan kun töissä menee joka päivä 07-20. Hiukka ylitöitä kerrankin, kyllästyttiki jo lyhyet päivät. Ehkä iltaisin voisi käydä kipaisemassa pellon tutkimattomia osia kun ei ole heinä vielä noussut ja ehtootkin kohtuullisen pitkään jo valoisaa.
Ehkä mahdollista päästä sotkemaan vierastakin peltoa tulevina viikkoina. Eräs talonpurkuprojekti oli muutama vuosi sitten ison tilallisen mailla. Nyt pitäisi mennä purkaan jotain vanhaa saunarakennusta jossa pellot heti vierellä. Ainakaan luvan saanti ei olisi ongelma (eikä kai "parin" saunakaljan ja juttuseurankaan kun lähtee pellolle.

) Saapa nähdä koska ehtii, kun työt ja eräs toinen talonpurku painaa aikataulullaan päälle.
Täytyy sanua, että tämä kotisivujen osittainen löytyminen oli tämän päivän varsinainen Löytö.
Harmittaa lähinnä, kun valokuvat reissu- ja piippailukertomuksista katosivat bittitaivaaseen... tuota pelkkää reissuhöskää oli kuitenkin liki vuosikymmenen ajalta omina muistoinaan pitänyt, ja tulihan siitä vähän julkistakin matskua mm. Heinolan proomuhylyistä ja Lievestuoreen Pönttövuoresta... Heinolan hylyt on pelastettavissa, koska oma isä ja elossa olevat tutut ovat lähinnä tarinoiden kertojia, ja sijainnit omassa mielessä sekä hylyt.netissä. Lievestuoreen tunnelilla kävin itse, mutta ei nyt viitsine ihan yhtäkkiä lähtee ottamaan uusia kuvia... oli vain pirun komia paikka kivikaiverruksineen.
Ja se PRKLEEN plootudata, johon täältäkin paljon sain apua. Sitä kaipaan nyt uudelleen, hyvät toverit. Plootulöytöihin keskityin varmaan satoja tunteja noin yhteensä saadakseni listan kasaan... Siitä en koskaan "ehtinyt" saada kopiota paperille. Dataa kaivelin aina sanomalehtiarkistosta ja mistä ties lähteistä lähtien... ei edes muista kaikkea. Täältä foorumilta oli uusimmat merkinnät plootujen leikkuupaloista, sen muistan.
Loppujen lopuksi pelkkä tuloste kotisivujen koodeista olisi pelastanut kaiken. Siispä, ihmiset, älkää unohtako varmuuskopioiden merkitystä. En sitä koskaan itse pitänyt tässä mittakaavassa niin tärkeänä, mutta nyt kun 10 vuoden askartelu valui hukkaan, on mieli ollut varsin haikea.
Kolikkokokoelmani data katosi myös kaikki tuon kiintolevyn tuhoutumisen myötä ja uuden datan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen tulee kulumaan kymmeniä jos ei satoja tunteja, sekä viimeisen vuoden ajalta lisättyjen selvittämiseen ennalta tuntematon aika, mutta juuri tämä osoitti edes tärkeimpiä tietoja sisältävän paperitulosteen merkityksen varmuuskopiona. Siinäkin yli 10 vuoden työ olisi ilman vähintään puolivuosittain tulostettua listaa ollut menetetty. Ehkä koko harrastus olisi tuon tuhon myötä kuivunut kasaan.