aarremaanalla.com

Noita vasemmalla olevii tuntuu pelloilta löytyvän vähän väliä niin kiinostas tietää mitähän ovat ja kuinka vanhoja. Oisko ruukun palasia?

Oikee ylhääl taas mietin voisko olla joku vanha panos vai joku nuppi vaan?

Ja oikee ala löyty myös pellosta niin mietin mikähän se mahtaa olla? sydämmenmuotonen ja pronssia vissiin.

Aloittelija ei vielä tiedä näitä

Huuliharpun kieliltä näyttää nuo lärpäkkeet.

OlvinJanoisin kirjoitti:Huuliharpun kieliltä näyttää nuo lärpäkkeet.

Huuliharpun kielet ovat eri pituisia keskenään https://huuliharppu.fi/huuliharpun-rakenne-ja-toiminta/

Noita palasia oon muittekin peltolöytö kuvista bongaillu mut missää vaan ei kerrota niiden alkuperää Aina olleet samankokoisia ja olenkohan 5 tollaista jo löytäny ja kaikki pelloilta

Olisivatko tykinammuksen johtorenkaan palasia.

Muistaakseni jossain oli arvuuteltu että lirpakkeet olisi vanhojen akkujen kennon palasia

Sydän on karjalaistyylisen vaatehakasen naaraspuolisko. https://postimg.cc/image/9urfy83d7/ Foorumilla on näkynyt samanlainen myös aikaisemminkin ja facebook-ryhmässäkin vilahti tänä keväänä muistaakseni yksi.
Esimerkiksi rajan taakse jääneen Hiitolan kansallispuvun liivissä käytetään yhä nykyisinkin samanlaisia sydämen ääriviivojen muotoisia hakasia. http://www.kansallispuvut.fi/puvut/img/hiitola_np.jpg Olen nähnyt niitä käytetyn joskus myös Kurkijoen puvuissakin, mutta niihin kuuluisi virallisesti levymäisesti tehdyt häränsilmäkuviolla varustetut sydänhakaset eikä tuota pelkkää ääriviivamallia.

Alkujaan 1700-1800 luvuilla vastaavia eri pronssihakasia näkyi myös kaikenlaisissa arkisemmissa sarkatakeissakin eikä vain pelkissä juhlapukujen liiveissä.

Astalo kirjoitti:Sydän on karjalaistyylisen vaatehakasen naaraspuolisko. https://postimg.cc/image/9urfy83d7/ Foorumilla on näkynyt samanlainen myös aikaisemminkin ja facebook-ryhmässäkin vilahti tänä keväänä muistaakseni yksi.
Esimerkiksi rajan taakse jääneen Hiitolan kansallispuvun liivissä käytetään yhä nykyisinkin samanlaisia sydämen ääriviivojen muotoisia hakasia. http://www.kansallispuvut.fi/puvut/img/hiitola_np.jpg Olen nähnyt niitä käytetyn joskus myös Kurkijoen puvuissakin, mutta niihin kuuluisi virallisesti levymäisesti tehdyt häränsilmäkuviolla varustetut sydänhakaset eikä tuota pelkkää ääriviivamallia.

Alkujaan 1700-1800 luvuilla vastaavia eri pronssihakasia näkyi myös kaikenlaisissa arkisemmissa sarkatakeissakin eikä vain pelkissä juhlapukujen liiveissä.

Joo niimpä näyttää olevan! Kiitos tiedosta! Simpeleeltä löyty niin hyvin voikin olla hiitolasta

Hienoa että oli niinkin läheltä. Itse löysin yhden kurkijokelaista tyyliä edustavan hakasen Änkilän "koskenkulmalta" noin neljä vuotta sitten. https://postimg.cc/image/koo8w7hsb/ Siitä alkoi oma kiinnostus noihin ja aloin tutkimaan aihetta perusteellisesti eri kansallispukunettisivuilla jne.

Litteitä reunareiällisiä vaatehakasia käytettiin ihan ympäri maata, mutta muistaakseni kaikki tuommoiset taustapuolen kiinnityssilmukoilla varustetut kappaleet mitä foorumilla on vilahtanut vuosien varrella ovat löytyneet Imatra-Ruokolahti-Rautjärvi akselilta joten on mielestäni aika hienoa kun täällä suomen kaakkoisnurkassa on ollut aikoinaan ihan omanlainen tyylikin noissa.

Astalo kirjoitti:Hienoa että oli niinkin läheltä. Itse löysin yhden kurkijokelaista tyyliä edustavan hakasen Änkilän "koskenkulmalta" noin neljä vuotta sitten. https://postimg.cc/image/koo8w7hsb/ Siitä alkoi oma kiinnostus noihin ja aloin tutkimaan aihetta perusteellisesti eri kansallispukunettisivuilla jne.

Litteitä reunareiällisiä vaatehakasia käytettiin ihan ympäri maata, mutta muistaakseni kaikki tuommoiset taustapuolen kiinnityssilmukoilla varustetut kappaleet mitä foorumilla on vilahtanut vuosien varrella ovat löytyneet Imatra-Ruokolahti-Rautjärvi akselilta joten on mielestäni aika hienoa kun täällä suomen kaakkoisnurkassa on ollut aikoinaan ihan omanlainen tyylikin noissa.

Joo on kyllä! Oli niin hyväkuntoinen peltolöydöksi että luulin joksikin nykypäivän koruksi tuntuu täältäpäin suomea olevan vaikea löytää hyviä etsintäpaikkoja. Niin olisiko tuo hakanen jostain 1700-1800 luvulta?

Juuri sitä ajanjaksoa nuo edustavat.

Kirjastosta kannattaa etsiä Jaana Juvosen kirjoittama "Parikkalan historia" jos haluat tietää jotain myös näiden nurkkien menneisyydestä. Luin sen viime vuotena ja selvisi, että Simpele on loppujen lopuksi aika tuore asutuskeskittymä mikä on kehittynyt lähes samaa tahtia tehtaan ja hiitolanjoen sahateollisuuden myötä. Änkilä on onneksi kuitenkin huomattavasti vanhempi kylä, joka on mainittu kartoissakin samalla nimellä jo ainakin 1500-luvulta lähtien.
Ennen ruotsalaisvallan leviämistä alueelle, samassa kohtaa sijaitsi jonkinlainen Novgorodin Suur-Kurkijoen pitäjän alaisuuteen kuulunut ortodoksikylä minkä nimestä ja asukasluvusta ei ole juuri mitään tietoa, koska alkuperäinen väki lähti idemmäksi karkuun ruptuurisodan aikana. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruptuurisota Ainoa tietämäni jäänne alueen varhaisemmasta ortodoksiasutuksesta on se pieni suojeltu kalmisto Silamuksen eteläpuolella. Tuossakin jotain tutkielmaa alueen historiasta. http://www.rautjarvi.fi/loader.aspx?id= ... 0940a01e44

Juvosen kirja käsitteli pääasiassa vain niitä Stolbovan rauhan jälkeisiä tapahtumia ja siinä oli vaikka mitä luetteloita uusista alueelle 1600-luvulla muuttaneista suvuista, veroja maksaneista maatiloista ja muusta sen semmoisesta. Jos sen aikaisista kantatiloista löytäisi karttoja tai muita tarkempia tietoja, niin eiköhän samalla löytyisi myös hyviä etsintäpaikkojakin. Etenkin Änkilänsalontien ympäristössä on kuulemma monia sen aikaisia maatiloja, mutta parhaat paikat ovat luultavasti jääneet rajan taakse lähemmäksi Hiitolaa ja muita vielä vanhempia asuinpaikkoja. Laatokan länsi- ja etelärannat ovat olleet kuitenkin suht väkirikasta aluetta jo rautakaudelta saakka. Käkisalmen ympäristö etenkin.

En ole omalta ja naapurien pelloilta löytänyt kuitenkaan vielä mitään 1700-lukua vanhempia esineitä, vaikka vieressä sijaitsee yksi niistä 1600-luvulla perustetuista tiloista. Maaperä saattaa olla ehkä niin happamaa, että sitä vanhempi tavara on murentunut jo olemattomiin. Aika moni 1800-luvun kolikoistakin on syöpynyt lähes tunnistamattomiksi.

Meilläpäin 1600-luvun kolikot säilyy paremmin mitä 1800- luvun kuparikolikkot. Jos asutuksen pitäisi olla vanhempaa kuin 1700-luku niin etsit väärästä paikasta ellei 1600-luvun kupari örkkejä löydy. Näin veikkaisin. Toki ne ovat varmaankin yleisimpiä täällä Perämeren rannoilla.

Juu.. Ainoat ruotsalaiskolikot mitä olen Änkilää kaivellessa törmännyt oli 1718 vuoden Daler ja 1720 vuoden Öre. Venäläisiä sen vuosisadan kolikoitakin on löytynyt vasta kolme kappaletta. (+ 7 kolikkoa 1800-luvulta)

Sen vanhan naapuritilan ympärillä on valitettavasti muutamia suht kosteana pysyviä peltoja, jotka syö kolikot nopeasti loppuun. Esimerkiksi yksi noin vuosisadanvaihteen kuparipennikin oli syöpynyt lähes foliomaiseksi ja ulkohalkaisijastakin oli hävinnyt reilu milli.