aarremaanalla.com

Tämä on varmaankin kirves, mutta onko sattunut kenellä kohdalle tuollaista silmän rakennetta? Silmä on toisesta päästä selvästi pienempi. Kooltaan pieni, mutta painaa kuin synti. Vaikuttaa melko radikaalilta mallilta.

Voisiko olla joku entisaikojen epäkesko kirves, jossa terän on tarkoituksella "epätasapainossa", jolloin esim. pölkkyä lyödessä saadaan myös vääntävä voima pelkän vertikaali voiman kaveriksi.
Edit. Vipukirves taitaa olla oikeampi nimitys

Epäsymmetrisyys lienee taitamattoman sepän käsialaa siinä mielessä, että silmää ei ole käännetty hitsauksen jälkeen linjaan. Sivussa oleva varsi voi lyödessä iskee todella pahasti käsille, joten ehkä on käytetty veisto/työkirveenä...

Voisiko tuo olla sepän tekemä pelkkakirves? Minun käsityksen mukaan pelkkakirveessä silmä on keskilinjasta sivussa, koska sellaisella kirveellä on helpompi veistää pyöröhirsistä tasainen seinäpinta.

Taitaa tuo vipukirves ollakkin turhan uusi keksintö, joten pelkkakirves tuntuu järkevämmältä

Juu, sopii hyvin hirren pelkkaamiseen...

Kiitokset vastauksista. Samaa ihmettelimme, kun tuo varsi tulisi toiseen reunaan, että hankala olisi käyttää. Tuon terä on kyllä tosi pieni, mutta en ole nähnyt koskaan pelkkaamiseen tarkoitettua kirvestä, joten paha sanoa.
Voi kyllä olla sepän ensimmäinen kirveen harjoituskappalekin

Mielestäni pelkkakirveessä pitäisi olla leveämpi terä. Muuten on aika vaikeaa tehdä siistiä jälkeä.

Kyllä minä luokittelisin ton esineen pelkkakirveeksi!
Maasepän tekele jossa varsi on hieman sivussa terälinjasta!
Vastaavillahan hakattiin hirren alaosa koveraksi, hirsirakennusta tehdessä!

Ok. Voi hyvinkin olla ko. esine. On vaan tehty niiiiiin tökerön oloisesti, mutta itselläni jäisi varmasti tekemättä tuollainenkaan

Leijona kirjoitti:Ok. Voi hyvinkin olla ko. esine. On vaan tehty niiiiiin tökerön oloisesti, mutta itselläni jäisi varmasti tekemättä tuollainenkaan

Kieltämättä tökerö mutta tuohon kategoriaan sen pistäisin! Täytyy taas muistaa sekin että oli maaseppiä, sekä myös se että vauraimmissa taloissa oli oma paja, jossa valmistettiin eri työkaluja. Tökerösi tehtyjähän on tällä palstalla useinkin arvuuteltu!

Kukaan ei ole seppä syntyessään... Maaseppiä oli tosiaan vielä 1800-luvulla varovasti arvioiden 1500 seppää, kiertävät pitäjän sepät ja ruukinsepät mukaan lukien. Niin kutsuttuja kotitarveseppiä oli vähintään toinen mokoma lisää. Oheisella kartalla Kainuun pajatiheys suurimpien kylien mukaan, pajoja oli vielä niinkin myöhään kuin 1990-luvulla jäljellä peräti 166 kpl.

Isänikin kertoi heillä olleen oma paja, jossa valmistettiin kaikki rekiin, yms. tarkoitetut rautaosat. Kaikki muukin tarvittava oli kuulemma tehty itse, mm. ikkunoiden pokat ym.